Vanhaan (ja vuotavaan) suihkulähteen altaaseen syntyi paikka kesäkukille. Maahumalaa, petunioita, harsokukkia ja daalioita. Muut paitsi maahumala on siemenestä kasvatettu.
Palava rakkaus hehkui heinäkuun alkupuolella. Helteen vuoksi se jäi tavallista matalammaksi. Aikaisempina vuosina se on yltänyt aidan yläreunaan asti.
Ruukkuihin laitetut gladioluksen mukulat kukkivat upeasti.
Keväällä rakennetussa kukkapenkissä kukkivat harsokukat ja neilikat. Auringonkukat kurottelivat kohti taivasta. Tässä vaiheessa niillä oli korkeutta noin 2,5 metriä.
Se ainokainen kärhökin - villiviinin seassa kasvava - alkoi taas kukkia.
Punaväriminttukin jäi normaalia huomattavasti matalammaksi. Mutta kukki kuitenkin ihan komeasti ja houkutteli runsaasti mehiläisiä.
Kasvilavassa tilli kasvoi hurjasti. Osan laittoin pakkaseen ja loput saivat jäädä kukkimaan. Tillin kukinnon herkkyys vetoaa minuun kovasti ja lisäksi tuoksu on hyvä.
Jättäpoimulehden kukkakin on ihan nätti, ja kestää maljakossa hyvin.
Kuunliljat kukkivat runsaasti vaikka paahtuivat jatkuvassa auringossa, enkä niitä kovin ahkerasti edes kastellut.
Kurttulehtiruusuissa oli talven jäljiltä paljon kuolleita oksia. Leikkasimme niitä pois ja samalla leikkasimme kaikista pensaista muutakin kasvustua matalammaksi. Ilmeisesti ne pitivät tästä parturoinnista, koska kukkivat erittäin runsaasti.
Olin laittanut helmikuussa keijunmekon siemeniä multaan ja niistä kasvoi lopulta varsin komeita kukkia. Keijunmekkojen välissä on amppelimansikkaa, jotka eivät tahtoneet menestyä tänä kesänä millään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti