Outoja olentoja...

Meillä on ollut tapana kerätä yhtä ja toista lapsellista pihaamme. Lisäksi olen maalannut kiviä ja tehnyt keramiikkatöitä. Kaikenlaista "kummallista" on siten kerääntynyt nurkkiin. Tässä niistä joitakin.

Uusin tulokas on tämä vielä nimetön poika, joka istuu vuorenkilpien keskellä.

Pöllö istuu ja vartioi pientä kasviallasta, jossa keväällä kukkii tulppaania ja myöhemmin siinä on valesulka-angervoa, jonka juurella kasvaa suikeroalpia ja masikkaa.
Pöllön vieressä näkyy ruskettunut happomarjapensas, joka kärsi kovasti viime talvesta.








Kivipeikot kurkkivat pilarikatajan juurelta. Vieressä on vaaleanpunakukkainen pensashanhikki, joka on aina alkukesän ihan räytyneen näköinen, mutta kukkii sitten loppukesästä aina lokakuuhun asti.

Jotkut kurkkivat kivien alta niin, että vain silmät näkyvät.

Kivellä lepäävä lisko on matkamuisto Virosta. Lisko on viihtynyt meillä jo viisi vuotta.

Samalta reissulta ovat peräisin nämä sateenvarjoa pitelevät lapset. Patsas on osa suihkukaivoa, mutta se alkoi pikku hiljaa rapautua veden vaikutuksesta, joten lapset pääsivät pois sateesta ja istuvat nykyään metallisen paviljongin katveessa. Kuva on otettu illan hämärässä.

Vanhin pihalla olijoistamme on Mikko. Se on muuttanut tänne meidän mukana. Mikko on parin vuosikymmenen aikana kärsinyt, ja onpa sitä liimattukin kasaan, mutta hyvin se vartioi palavan rakkauden kasvustoa.

Kesäkuun kukkia

Piha alkaa olla kauneimmillaan (etuajassa) kun lempikukkani pionit kukkivat.

Pionien takana näkyy purppuraheisiangervo "Lady in red", joka kukkii vaaleanpunaisin kukin. Tuo pensas on muutamassa vuodessa kasvanut hurjasti ja leikkaan sitä lähes vuosittain syksyllä. Tänä keväänä se teki ensimmäisen kerran poikasia, eli se näkyy jopa siementävän. Toiset pikku taimet ovat punalehtisiä kuten emokasvikin, mutta toiset vihreälehtisiä. Molempia olen ottanut talteen ja aion istuttaa syksyllä. Saa sitten nähdä minkä värisiä pensaita niistä tulee.

Yksi lempikukista on kurjenmiekka. Minulla on sinistä iiristä, joka kukki nopeasti ja kituliaasti keväällä, sekä komeampaa saksankurjenmiekkaa (en ole varma lajista). Se on tosi kaunis kukkiessaan ja tuoksuu ihanasti sitruunalta.

Yksi mistä tykkään myös kovasti on hopeahärkki. Pieni ja suloinen.

Tein tänä keväänä uuden kukkapenkin. laitoin betonisia reunakivia ympyräksi ja istutin siihen vanhoista komeamaksaruohoista jakamiani osia. Ympyrään olen kylvänyt monenlaisia kesäkukkien siemeniä, mutta kuumuus melkein paahtoi ne,ja ne ovat nyt vasta (kuukauden kuluttua) alkaneet itää. Laitoin täytteeksi nyt ensi hätään neilikoita ympyrän reunoille maksaruohojen väliin.

Kasviluettelo puista ja pensaista

Alla on listattuna kaikki 24 eri puulajia, jotka pihaltamme löytyvät vuonna 2018:

Hevoskastanja

Hieskoivu

Hopeakuusi

Hopeasalava

Isotuomipihlaja

Kartiotuija (Thuja occidentalis Brabant)

Kirsikka

Koreanpihta (Abies koreana)

Kotipihlaja (Sorbus aucuparia)

Makedonianmänty

Metsäkuusi

Metsämänty (Pinus sylvestris)

Metsävaahtera

Omenapuu Jaspi (Malus domestica)

Perhepäärynäpuu (Pyrus communis)

Pilarikataja (Juniperus cummunis)

Pylväshaapa (Populus Tremula Erecta)

Rauduskoivu (Betula pendula)

Sembramänty (Pinus cembra)

Strobusmänty

Tammi (Quercus Robur)

Terijoen salava

Verivaahtera Faassens Black

Vuorimänty

Tässä lueteltuna pensaat, jotka löytyvät pihaltamme vuonna 2018:

Alppiruusu

Hansaruusu

Hortensia Lime Light

Japaninmarjakuusi

Kameliajasmike

Karviainen Hinnonmäen keltainen

Kurttulehtiruusu

Lumipalloheisi Pohjanneito

Mongolianvaahtera

Mustaherukka

Pensashanhikki

Pensasmustikka Aino

Pensasmustikka North Country

Puistosyreeni (Syringa x Henryi)

Purppuraheisiangervo Lady in Red (Physocarpus opulifolius)

Purppuraheisiangervo Diabolo

Suviruusu Poppius

Syyshortensia

Tuivio (Microbiota decussata)

”Vanhan ajan” ruusupensas

Puu kaatuu!

Puu kaatui jo. Eli yhtenä tuulisena päivänä pihalta kaatui nuori koivu. Tuo puu oli ihan ensimmäisiä puita, joita tähän pihaan istutimme kuusi vuotta sitten. Sillä oli ikään kuin tunnearvoa, mutta eihän tuolle mitään voi.

Alkukesän kukkia...

Jotain sentään on jo onnistuneesti kukkinutkin. Kesä tuntuu tulleen etuajassa, sillä kesäkuun puolivälissä jo tosi moni on kukkinut tai kukkii parhaillaan. (Mikähän loppukesästä mahtaa enää kukkiakaan?)




Ensimmäisenä kukki vuorenkilpi, josta olen oppinut pitämään.

Myös alppiruusut kukkivat joten kuten, vaikka talven jäljiltä ne näyttivät lähes kuolleilta. Kovin ovat harvalehtisiä ja kärsineen näköisiä.
Kuvassa on se paljon paremmin säilynyt yksilö kahdesta.

Ruohosipulikin alkoi jo kukkia. Annan sen kukkia niin paljon kuin se haluaa, sillä sen kukka on mielestäni varsin nätti. Minua kukkiminen ei haittaa ja sipulin varsia voi siitä huolimatta syödä koko kesän.

 Lumipallo heisi kukki jälleen kerran komeasti. Se vaatii vain mäntysuopavedellä suihkuttelun aloittamisen heti kun silmut puhkeavat.
Yhtenä vuonna kirvat söivät se kokonaan, mutta sen jälkeen se on saatu aina kukkimaan kun tuo mainitsemani suihkutus aloitetaan ajoissa.

Kuumuus korventaa ja pakkanen paleltaa

Tämän kevään ja alkukesän ongelma lienee kaikilla puutarhureilla sama: kuivuus ja kuumuus. Meillä ei ole kohta pariin kuukauteen satanut kunnolla. Pari kertaa on pientä ripsimistä ollut. Ja päivisin on kuuma! Jatkuva helle porottaa ja korventaa kaikki kasvit. Meillä on sentään pihakaivo, mutta sekin kuivui jo ajat sitten.
Etupihamme pari pihlajaa ovat hätää kärsimässä. Lehdet ovat pieniä ja roikkuvat surkeina, ja kukkien alut ovat kuivuneet .



Nurmikko on suurelta osin kuivunut ruskeaksi ja kuiva heinä on rapissut tuulen mukana kohta sekin pois.
Monina päivinä (kuteen tänäänkin) tuuli on niin kova, että se repii ja riepoo kasveja. Purkeissa olevat kukat ja taimet tuppaavat lentelemään ympäri pihaa.











Ja sitten - kuumuuden vastapainoksi - kesäkuun alussa oli kolme hallayötä peräkkäin. Ensimmäisenä yönä en peitellyt mitään, koska ajattelin, että kyllä ne jo kestävät. Kasvihuoneeseen laitoin varmuuden vuoksi kynttilöitä palamaan koko yöksi.
Ja kasvit näyttivät selviävän hyvin. Mutta seuraavana yönä halla oli ilmeisesti ankarampi, sillä moni taimi paleltui. Kasvilavaan istutetut maissit, kesäkurpitsat, kurpitsat, avomaan kurkut - kaikki mustana. Myös muualle pihaan istutetut maissit ja kurpitsat olivat mustuneet.
Seuraavaksi yöksi peittelen kaikki, mutta eihän se enää auttanut.
Kurpitsat alkoivat kuitenkin pian kasvattaa uusia lehden alkuja, ja yksi avomaan kurkku samoin. Minulla oli onneksi ruukuissa vielä maissin taimia, joten istutin niistä uudet paleltuneiden tilalle.

Avomaan kurkkuni näyttävät tältä!

Kivihommia

Ensin pieniä kiviä... Tein parven sudenkorentoja pihalle "lentelemään".

Liimasin lasimosaiikkeja liuskekivien, tavallisen kiven sekä pallograniitin palojen päälle. Samalla tein muutaman kukkivan kiven.

Se isompi kivi olikin raskas juttu. Haettiin Parkkuusta pihalle kivipenkki. Kone nosti sen siellä peräkärryn kyytiin ja kotona se ajettiin kylmästi autolla (peräkärryn kanssa) nurmikolle talon taakse. Seuraavana päivänä saatiin pari nuorta miestä kylään ja avuksi penkin nostamisessa. Kansi ja jalat ovat siis irralliset. Kannessa on rautatapit, jotka tulevat jalkoihin porattuihin reikiin. Kaksi miestä juuri ja juuri jaksoi nostaa kannen jalkojen päälle.

Siinä se nyt on. Ihana ja tukeva kivipenkkini. Melkein kuin kalliolla istuisi.